Sunnuntaina odottelimme viimeistä pennun hakijaa, töpötytön varannutta ostajaa Oulusta. Ostaja ei kuitenkaan saapunut hakemaan pentua, eikä häneen ole saanut enää yhteyttä. Hieman ihmeissään olemme olleet tästä yllättävästä käänteestä. Kovin harmillinen tapaus, mutta toisaalta olemmepas saaneet nauttia hetkistä pennun kanssa.

Sunnuntai-iltana pakkasimme koirat autoon ja lähdimme Kivijärvelle mökkeilemään. Pentu lähti matkaan mukaan ja oli kovin reippaana koko reissun ajan. Automatkat pikkuinen nukkui sylissäni. Mökille päästyämme pentu tutki innokkaana kaikki paikat, eikä hätkähtänyt mistään uudesta. Isommat koirat; Nino, Lola ja Bono uivat jatkuvasti. Pentu ei vielä uskaltautunut veteen muuta kuin vähän tassuja liottamaan. Kaikki vesikoirat pääsivät myös veneilemään. Lattiallekaan ei tullut kuin parit pissat koko aikana. Eilen leikkasimme Lolan turkin lyhyeksi (Lola = kalju + roikkutissit...). Lola nautti, kun pääsi paksusta turkistaan. Pentu oli mukana turkin leikkuussa tai lähinnä nukkui pöydän alla.

Nämä pari päivää ovat vahvistaneet meidän käsityksiä Abellasta, mielettömän hieno koira tulossa. Vahva, rohkea ja kovin ihastuttava! Täytyy myöntää, että jokainen meistä on ollut ottamassa pentua omakseen... Aika näyttää miten käy. Nyt kuitenkin etsimme pennulle uutta hyvää kotia, jossa löytyy innokkutta harrastaa koiran kanssa.

Matka meni nukkuen.

Mökki

Abella heräsi karvojen keskeltä. Minnehän se äiti on joutunut? 

Karvaton Lola ja Bono veneen kyydissä.

Rennosti veneen kyydissä.

Abella

Uni tulossa.